maanantai 11. heinäkuuta 2011

Pirkon jälkikirjoitus

                               - Kun on tahtoa on tie eli innostus ja halu onnistua ovat alkuaineet -  
Etukäteisvalmistelut:

Valmistauduimme hyvissä ajoin ennen matkaa ostamalla koko Suomea kattavat retkeilykartat (yhteensä 3 kpl: Pohjois- Keski- ja Etelä-Suomi). Kartoissa oli kerrottu tarkat tiedot teiden päällysteistä sekä levähdys- ruokailu- ja majoituspaikoikkojen sijainneista. Tosin tarkat yhteystiedot puuttuivat osalta palvelujen tarjoajilta tai ne eivät aina olleet ajan tasalla. Onneksi melkein jokaisella paikkakunnalla oli saatavilla kuntien omia ajantasalla olevia karttoja.
Ennen matkaa luimme toisten kokemuksia vastaavanlaisista pyöräreissuista. Kuten muutkin niin myös me totesimme, että pyörän ja varusteiden pitää olla toimivia ja helppokäyttöisiä (esim. sadesuojan, satulan korkeus sekä pinnojen tulisi olla rosteripintaiset ei kalvanoidut).  

Hyvän peruskunto on ehdoton edellytys. Kannattaa kokeilla ennen matkaa pidemmän 50–100 km pyörälenkin suorittamista, jossa voi kuulostella sekä omia tuntojaan että pyörän soveltuvuutta pidemmälle matkalle. Pyörissämme oli 3 x 7 vaihteet, joita kaikkia tarvittiin ja opittiin käytännössä käyttämään.

Käytönnössä matkalla:
Käytimme saatavilla olevia palveluja hyödyksemme, sillä ruoan valmistukseen yms. lyhentää huomattavasti ajoaikaa. Erityisesti pienet baarit ja kuppilat tienvarsilla tulivat testattua hyviksi ruokapaikoiksi. Samalla oli mahdollisuus tutustua paikalliseen väestöön ja kulttuuriin. Päivittäinen pyöräilyaika oli noin 12 tuntia taukoineen. Juoma-, jaloittelu- ja venyttelytaukoja pidimme aina 10 km välein.


Palautetta pyöräilijöille

Anne oli lähettänyt viestiä pyöräilijöille: Onnittelut hienosta suorituksesta.

Tämä kokemus on rikastuttanut teidän kaikkien elämää ja kannustaa
uusiin seikkailuihin.



maanantai 4. heinäkuuta 2011

Viesti lukijalta

 
Tämä on hyvä pitää aina mielesessä. Kiitos lukijalle palautteesta.

Unelmat ja toiveet voivat olla vaikeasti tavoitettavissa. Saavuttaaksesi ne, sinun on jaksettava yrittää. Älä luovuta. Ennen kaikkea, älä koskaan lakkaa uskomasta itseesi. Muista, että sinäkin olet jotain erikoista ja voit menestyä elämässä. Ei ole tärkeää mihin pyrit, kunhan päämäärän saavuttaminen tekee sinut onnelliseksi.
                      -Rosemary DePaolis-

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Hyvä Me!


Matkan päätepiste Hanko ja taustalla kuuluisa Hangon kasino. Kylmä kuohuviini maistui nyt erityisen hyvältä.

Perillä Hangossa kello 11.oo. Kilometrejä kertyi 1680. Pyöräretki Nuorgam-Hanko suoritettiin aikataulun mukaisesti, ilman ongelmia ja pilke silmäkulmassa. Mahtava meiniki ja helpohko reissu kaikkiaan - totesivat pyöräilijät.

Minne tämä nelikko suuntaa kulkunsa ensi vuonna?

Hanko


Perillä Hangossa meren rannalla.
Onko tärkeintä määränpää vai itse matka?

Finaali lähestyy


Hetinen vielä - kohta ollaan perillä, mutta sitä ennen on pakko ottaa toiseksi viimeinen kuva matkalta.

Viimeisen kerran kiristän vielä


Viimeiselle osuudella varustauduimme erityisen huolellisesti hyvillä mielin.

Jäähdyttelyä viimeisenä iltana


45 kilometrin jälkeen oli mukava pulahtaa järveen.


Viimeinen yö vietettiin vielä Karjaalla.

Loppusuora

Loppusuora "elämän kokoisessa Karkkilassa".

Lopella

Lopella, mutta ei lopen uupuneina.

Taru kertoo, että Lopen takamailla Kaakkomäen vuorten luolissa asui muinoin piru. Se oli ottanut jättiläisen hahmon. Kun Lopelle 1600-luvulla  rakennettiin kirkkoa, piru häiritsi töitä minkä kykeni. Se raivostui täysin, kun kelloja alettiin soittaa: "Ei saa enää rauhaa, kun Santa Pirjo pauhaa", mylvi piru. Kirkko oli näet Pyhän Birgitan kirkko, loppilaisten suussa Santa Pirjo. Raivopäissään piru kaappasi ison lohkareen ja yritti murskata tapulin. Kivi lensi kuitenkin Tiirinkalliolle Loppijärven rannalle, josta kyläläiset kampesivat sen veteen. Silloin kivi alkoi tuottaa onnettomuutta. Karjaa sairastui, eläimiä kuoli. Lopulta kyläläiset yhteisvoimin vipusivat lohkareen ylös kallion kielekkeelle. Karjaonni palautui, Loppi alkoi kukoistaa - ja ehkäpä myös Lopen multien "pikkukivet", perunat saavat edelleen siunausta tästä tapahtumasta. (www.loppi.fi)

Hummani hei

Matkaa voisi jatkaa myös hevosvoimalla.

Loppumatkan suunnittelua

Tervaniemi-Hanko välin suunnitteluun tarvittiin vanhanajan paperikartan lisäksi kahvia ja muita nautintoaineita.

Yö Matilda rouvan kesähuvilassa



Yöpyminen Tervaniemessä. Tervakosken paperitehtaan patruunan Franz-Emil Humblen vaimolleen vuonna 1886 rakennuttamassa huvilassa Tervakoskella.


124 kilometrin matkan jälkeen maistui pizza ja sauna. 



Hellettä, hallusinaatioita vai totta


Matkan varrella oli villieläimiä... onneksi tosin vain puusta tehtyjä.

Juomatauko

Helteinen sää näkyy pyöräilijöiden kasvoilta. Onneksi tien varrelta löytyi suojaisa taukopaikka.

Janakkala


Lammilta oli Janakkalaan matkaa 30 km.

Matkalla on tehtävä valintoja


Eukon kantokisat jäivät väliin, niin jäävät myös iltamat Lammilla.

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Lounas Lammin torilla





Helteisessä säässä nautimme savustettua lohta Lammin torilla.  Eilen yöpyminen Sysmän leirintäalueella.

Pulahdus järveen viilentää mukavasti ja pyöräily sujuu taas entistä nopeammin. Matka jatkuu tänään vielä Turenkiin asti.

ps. Onneksi vasemman puoleisessa laatikossa lukee sen käyttötarkoitus - luulin sitä höyryäväksi roskikseksi

torstai 30. kesäkuuta 2011

Ihanat naiset sillalla


30.6.2011 11:23 Ilmatieteen laitos: Aurinkoinen ja helteinen sää jatkuu suuressa osassa maata.
Joutsa +22. Rouvien pukeutuminen on muuttunut huomattavasti alkumatkan kuviin verrattuna.

            ONNI ei ole paikka, johon saavutaan - vaan tapa matkustaa
                     
                                        Margaret Lee Runbeck

Väliaikatietoja kuntolomalta

Yöpyminen Pieksamäellä. 
Matkaa on tehty nyt yhteensä 1200 kilometriä. Tuntemuksia matkan rasituksesta esiintyy eri puolilla kehoa erityisesti polvissa, takalistossa ja akillesjänteissä. Oireet eivät kuitenkaan ole hidastaneet joukkuuen tahtia. Suurin hidaste on ollut lämmin sää. Ylellisyyttä matkantekoon ovat tuoneet mökkiyöt ja levollinen yöuni ilman iniseviä itikoita. Parin hengen teltta kulkee takatarakall mukana, varmuuden vuoksi.
Ateriat on syöty kuppiloissa ja välipalat nautittu fillarin vieressä. Riittävä nesteen saanti on ehkäissyt heikotusta ja helpottanut oloa. Ruoka on maistunut hyvin - aina kun sitä on ollut saatavilla.

(Pitkäkestoisen pyöräilyn  esim. 10 tunnin suorituksessa kalorikulutus 60 kg henkilöllä saattaa olla yli 4000 kcal ja 80 kg yli 5000 kcal. Normaali energiankulutus kevyessä työssä 60 kg naisella on n. 2000 kcal ja 80 kg miehellä yli 2800 kcal. Pitkän matkan pyöräilijä tarvitsee riittävästi proteiineja elimistön palatumiseen ja kudosvaurioiden korjaamiseen. Hiilihydraatteja tarvitaan sekä energianlähteeksi että energiavarastojen täydentämiseen).

Henkisesti pyöräileminen on ollut positiivinen haaste ja nollaava kokemus, niin työasiat kuin muutkin asiat ovat jääneet taka-alalle. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita matkasta ja kannustusta on ollut saatavilla kaikkialla. Matkaa on jäljellä vielä 500 kilometriä. Pirkon positiivisen viestin mukaan" ei tämä tunnu ylivoimaiselta, vaan aivan toteutettavissa olevalta kuntolomalta. Hyvä meno päällä!"
Kilometrejä kertyy tältä porukalta kuumatkalle kiitettävä määrä. Katso tiedot kuumatkasta tästä linkistä http://www.eurajoki.fi/voihyvin.eurajoki.fi  

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Pieksamäki

Sään suosiessa, vaihtuvat paikkakunnat tiuhaan tahtiin. Olikohan tunnelma yhtä apea kuin Juicen laulussa, josta ohessa katkelma


"Tänne jäin, tänne jäin tuska mielessäin
Milloin menee junia kotiinpäin?
Nolla kaks kolkytkuus,
nyt soi Pieksämäen asemalla blues
Asema on, ja vähän vankilaa,
kristillinen opisto.
Minun sielu huus ja alkoi Pieksämäen asemalla blues.
Ei oo nakkikioskia, ei kahvilaa
ei ravintolaa, vain asemaa
Mikä toivottomuus" 
 
Juice Leskinen Bluesia Pieksamäen asemalla.

Lepikon torppa

 
Matkan vartella tutustuminen Pielavedellä sijaitsevaan Urho Kekkosen synnyin- ja lapsuudenkotiin.

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Juhannustanssit Ranualla


Pyöräilijät ovat tietenkin suihkunraikkaina laittamalla jalalla koreasti Ranuan juhannustansseilla.
(Hups, juhannuskuva vaihtoi paikkaa).

- Onni ei tule etsien, onni tulee eläen -

 

Lossilla Oulunjärvellä

Lyhyt lossimatka on aina elämys!

Pohjois-Savo


Tienvarsi näkymä. Hei, Eukonkannon MM-kisat ovat vasta ensi viikonloppuna 1.-2.7.2011.
http://www.eukonkanto.fi

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Tilanne 26.6.2011

Nyt ollaan keskellä Oulujärveä ja matkaa on taittunut yhteensä yli 900 kilometriä. Sää aurinkoinen, kuten mielikin. Kaikki hyvin - edelleen.

Manner-Suomen keskipiste

Manner-Suomen keskipisteen kivi sijaitsee Puolangan keskustan pohjoispuolella Housuvaarassa, noin 10 km pohjoiseen Puolangan keskustasta. Laskennallinen keskipiste sijaitsee pohjois-eteläsuunnassa Nuorgamin ja Hangon Tulliniemen välillä olevan kuvitellun viivan puolivälissä (Wikipedia).

Kainuu-Puolanka



Ensimmäinen juhannuspäivä - ja tien päällä jälleen

Puolipilvinen juhannuspäivän sää innosti jatkamaan matkaa.

Pyörät parkkiin

Epätarkasta kuvasta näkee, että oli kiire. Onneksi pyörät saivat arvonsa mukaisen vartioidun parkkitilan hotelli Ilveslinnan narikassa. Mutta missä ovat pyöräilijät juhannuksena?

torstai 23. kesäkuuta 2011

Luosto-Tankavaara-Kemijärvi-Pirttikoski

Pinnat kiristyivät entisestään. Rengas korjattiin Kemijärven työttömien polkupyöräkorjaamossa. Huollon aikana pyöräilijät tankkasivat myös itsensä.

Ylämäki alamäki - yhdessä kulkien...

Pinna katkesi

Lepopäivän jälkeen matkanteko ei sujunut ongelmitta, sillä pinna katkesi pyörästä. Pinnaremonttiin täytyi lähteä taksikyydillä Sodankylään.

 Tässä vielä kaikki hyvin. Naiset toimivat ryhmänohjaajina.

Luosto - palautumista ja arjen askareita


Huoltopäivä, joka vietetään mökissä, sateessa vaatteita pesten ja tavaroita pakatessa.
Onnistuneeseen palautumiseen kuuluvat tärkeänä osana hyvä ruoka, saunominen ja nukkuminen kunnon sängyssä.

Tankavaara-Luosto 138 km


Tankavaaralta Luostolle matka taittui sateessa. Lopputulos kohtuullinen 138 km.
Tuntemukset ovat edelleen positiiviset. Pientä polvikipua. Tuleva lepopäivä ja maja Luostolla kannusti jatkamaan matkaa.
Hyvä me!

Kaamanen-Tankavaara 130 km


130 kilometriä sujui puolipilvisessä säässä. 

Kunto kestäisi, mutta ketjut eivät. Apuun tarvitaan miesvoimaa.


Ihmiset ovat kuin viinit, huonot muuttuvat vanhoina happamiksi,
hyvät tulevat vanhentuessaan yhä paremmiksi.

-
Cicero-

Nuorgam-Kaamanen 145 km

Ensimmäinen pyöräilypäivä on takana. Tulimme Nuorgamista Kaamaseen 145 km. Matka kesti 11.30 tuntia (6.00–17.30). Sää puolipilvinen +8 astetta.

 Ilmeet kertovat matkan sujuvuudesta – hyvillä mielin mennään eteenpäin.

Ensimmäinen matkapäivä 17.6.2001 Hankkila-Rovaniemi (pyörä-juna)


Elämänkaaripsykologian (Dunderfelt 1995) mukaan kypsyyden ikävaiheessa 60–65-vuotiaana eletään rikasta aikaa, jossa on mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen. Elämänmyönteisyys ja positiivinen asenne ohjaavat kohti uusia seikkailuja. Kaikkia elimistössä tapahtuvia ikääntymisestä johtuvia muutoksia ei voida estää, eikä sellaiseen ole edes tarvetta. 
Tärkeintä on oikeanlainen asenne:

Vīta est tempus optimum hominis eli - Elämä on ihmisen parasta aikaa -
 

Tältä näyttää oikeaoppisesti pakattu pyörä, jonka hallitseminen vaatii tasapainoa.


Matka alkoi pyöräillen Hankkilasta kohti Porin rautatieasemaa. Junamatka kohti Tamperetta, josta yöjunalla lähtö Rovaniemelle klo 22.10. Lauantaiaamuna saapuminen Rovaniemelle, josta bussilla seitsemän tunnin matka Nuorgamiin.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

6-kymppisten yhteinen pyöräretki Nuorgamista Hankoon


Miten haasteesta suoriutuvat kahden viikon aikana kaksi 6-kymppistä pariskuntaa, jotka viettävät kesälomansa ensimmäiset viikot pyörän päällä Nuorgamista Hankoon.  Matkan kokonaispituus reittivalinnoista riippuen on 1600 kilometriä.