Pirkon jälkikirjoitus

                               - Kun on tahtoa on tie eli innostus ja halu onnistua ovat alkuaineet -  

Etukäteisvalmistelut:

Valmistauduimme hyvissä ajoin ennen matkaa ostamalla koko Suomea kattavat retkeilykartat (yhteensä 3 kpl: Pohjois- Keski- ja Etelä-Suomi). Kartoissa oli kerrottu tarkat tiedot teiden päällysteistä sekä levähdys- ruokailu- ja majoituspaikoikkojen sijainneista. Tosin tarkat yhteystiedot puuttuivat osalta palvelujen tarjoajilta tai ne eivät aina olleet ajan tasalla. Onneksi melkein jokaisella paikkakunnalla oli saatavilla kuntien omia ajantasalla olevia karttoja.

Ennen matkaa luimme toisten kokemuksia vastaavanlaisista pyöräreissuista. Kuten muutkin niin myös me totesimme, että pyörän ja varusteiden pitää olla toimivia ja helppokäyttöisiä (esim. sadesuojan, satulan korkeus sekä pinnojen tulisi olla rosteripintaiset ei kalvanoidut).  

Hyvän peruskunto on ehdoton edellytys. Kannattaa kokeilla ennen matkaa pidemmän 50–100 km pyörälenkin suorittamista, jossa voi kuulostella sekä omia tuntojaan että pyörän soveltuvuutta pidemmälle matkalle. Pyörissämme oli 3 x 7 vaihteet, joita kaikkia tarvittiin ja opittiin käytännössä käyttämään.

Käytönnössä matkalla:

Käytimme saatavilla olevia palveluja hyödyksemme, sillä ruoan valmistukseen yms. lyhentää huomattavasti ajoaikaa. Erityisesti pienet baarit ja kuppilat tienvarsilla tulivat testattua hyviksi ruokapaikoiksi. Samalla oli mahdollisuus tutustua paikalliseen väestöön ja kulttuuriin. Päivittäinen pyöräilyaika oli noin 12 tuntia taukoineen. Juoma-, jaloittelu- ja venyttelytaukoja pidimme aina 10 km välein.

Palautetta pyöräilijöille

Anne oli lähettänyt viestiä pyöräilijöille: Onnittelut hienosta suorituksesta.

Tämä kokemus on rikastuttanut teidän kaikkien elämää ja kannustaa
uusiin seikkailuihin.

Viesti lukijalta

Tämä on hyvä pitää aina mielesessä. Kiitos lukijalle palautteesta.

Unelmat ja toiveet voivat olla vaikeasti tavoitettavissa. Saavuttaaksesi ne, sinun on jaksettava yrittää. Älä luovuta. Ennen kaikkea, älä koskaan lakkaa uskomasta itseesi. Muista, että sinäkin olet jotain erikoista ja voit menestyä elämässä. Ei ole tärkeää mihin pyrit, kunhan päämäärän saavuttaminen tekee sinut onnelliseksi.

                      -Rosemary DePaolis-

Hyvä Me!

Matkan päätepiste Hanko ja taustalla kuuluisa Hangon kasino. Kylmä kuohuviini maistui nyt erityisen hyvältä.

Perillä Hangossa kello 11.oo. Kilometrejä kertyi 1680. Pyöräretki Nuorgam-Hanko suoritettiin aikataulun mukaisesti, ilman ongelmia ja pilke silmäkulmassa. Mahtava meiniki ja helpohko reissu kaikkiaan - totesivat pyöräilijät.

Minne tämä nelikko suuntaa kulkunsa ensi vuonna?

Hanko

Perillä Hangossa meren rannalla.
Onko tärkeintä määränpää vai itse matka?

Finaali lähestyy

Hetinen vielä - kohta ollaan perillä, mutta sitä ennen on pakko ottaa toiseksi viimeinen kuva matkalta.

Viimeisen kerran kiristän vielä

Viimeiselle osuudella varustauduimme erityisen huolellisesti hyvillä mielin.

Jäähdyttelyä viimeisenä iltana

45 kilometrin jälkeen oli mukava pulahtaa järveen.

Viimeinen yö vietettiin vielä Karjaalla.

Loppusuora

Loppusuora "elämän kokoisessa Karkkilassa".

Lopella

Lopella, mutta ei lopen uupuneina.

Taru kertoo, että Lopen takamailla Kaakkomäen vuorten luolissa asui muinoin piru. Se oli ottanut jättiläisen hahmon. Kun Lopelle 1600-luvulla  rakennettiin kirkkoa, piru häiritsi töitä minkä kykeni. Se raivostui täysin, kun kelloja alettiin soittaa: "Ei saa enää rauhaa, kun Santa Pirjo pauhaa", mylvi piru. Kirkko oli näet Pyhän Birgitan kirkko, loppilaisten suussa Santa Pirjo. Raivopäissään piru kaappasi ison lohkareen ja yritti murskata tapulin. Kivi lensi kuitenkin Tiirinkalliolle Loppijärven rannalle, josta kyläläiset kampesivat sen veteen. Silloin kivi alkoi tuottaa onnettomuutta. Karjaa sairastui, eläimiä kuoli. Lopulta kyläläiset yhteisvoimin vipusivat lohkareen ylös kallion kielekkeelle. Karjaonni palautui, Loppi alkoi kukoistaa - ja ehkäpä myös Lopen multien "pikkukivet", perunat saavat edelleen siunausta tästä tapahtumasta. (www.loppi.fi)

Hummani hei

Matkaa voisi jatkaa myös hevosvoimalla.

Loppumatkan suunnittelua

Tervaniemi-Hanko välin suunnitteluun tarvittiin vanhanajan paperikartan lisäksi kahvia ja muita nautintoaineita.

Yö Matilda rouvan kesähuvilassa

Yöpyminen Tervaniemessä. Tervakosken paperitehtaan patruunan Franz-Emil Humblen vaimolleen vuonna 1886 rakennuttamassa huvilassa Tervakoskella.


124 kilometrin matkan jälkeen maistui pizza ja sauna. 

Hellettä, hallusinaatioita vai totta

Matkan varrella oli villieläimiä... onneksi tosin vain puusta tehtyjä.

Juomatauko

Helteinen sää näkyy pyöräilijöiden kasvoilta. Onneksi tien varrelta löytyi suojaisa taukopaikka.

Janakkala

Lammilta oli Janakkalaan matkaa 30 km.

Matkalla on tehtävä valintoja

Eukon kantokisat jäivät väliin, niin jäävät myös iltamat Lammilla.

Lounas Lammin torilla

Helteisessä säässä nautimme savustettua lohta Lammin torilla.  Eilen yöpyminen Sysmän leirintäalueella.

Pulahdus järveen viilentää mukavasti ja pyöräily sujuu taas entistä nopeammin. Matka jatkuu tänään vielä Turenkiin asti.

ps. Onneksi vasemman puoleisessa laatikossa lukee sen käyttötarkoitus - luulin sitä höyryäväksi roskikseksi